Aihearkisto: Jäsenten kirjoituksia

Turvallisuusalan Tampereen ammattiosasto ry:n jäsenten henkilökohtaisia blogikirjoituksia. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Turvallisuusalan Tampereen ammattiosasto ry:n virallista linjaa.

Meitä vedätetään

AY-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen paitsi pienentäisi entisestään työntekijöiden palkkoja, sen pitkäkantoisempana tavoitteena on heikentää ammattiliittojen järjestäytymisastetta, tekemällä niihin kuulumisesta taloudellisesti kannattamatonta.

Tämä myös tekisi vuosimaksultaan keskimääräisesti edullisempaan, mutta palvelutarjonnaltaan oleellisesti suppeampaan Yleiseen työttömyyskassaan (YTK) liittymisestä työntekijälle houkuttelevampaa.

Työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla ollaan rampauttamassa tietoisesti.

Yleinen työttömyyskassa on ammattiliittoihin sitoutumaton työttömyyskassa. Se ei tarjoa työntekijöille turvaa työelämän epäkohtiin tai työnantajan väärinkäytöksiin.

Se ei myöskään neuvottele työntekijöille elintärkeistä työehtosopimuksista tai vaikuta yleisen työelämän lainsäädäntöön.

Edunvalvontaa tai oikeusapupalveluita on YTK:lta ongelmatilanteiden kohdalle sattuessa turha odottaa.

Yleinen työttömyyskassa tarjoaa käytännössä ainoastaan saman ansiosidonnaisen turvan työttömyyden varalle, minkä tarjoavat myös ammattiliitot monen muun turvan lisäksi.

Sen perimmäinen tarkoitus on saada työntekijät liittymään työnantajan leiriin, jolloin työelämää ohjaillaan aina vain enemmän työnantajan ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puolelta tapahtuvaan sanelupolitiikkaan.

Tämä Kokoomuksen ajama aloite verovähennysoikeuden poistamisesta on vain yksi osa laajempaa tavoitetta ajaa ammattiyhdistystoiminta kokonaan alas.

Työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla ollaan rampauttamassa tietoisesti.

Nyt vaaditaan paitsi työntekijöiden silmien avautumista tälle vedätykselle, mutta myös ammattiliittojen ja -osastojen vakavampaa suhtautumista tähän negatiiviseen kehitykseen. Yhteistyö on hyvästä, mutta kaikki ei ole sovittavissa tai kaupan.

Olemmeko halukkaat ottamaan tämän kehityksen vastaan? Minä en ole. Ei verovähennysoikeuden poistamiselle. Ei YTK:lle.

Lopuksi havainnollistava vertailu, missä esimerkkinä käytetään Rakennusliitto ry:n ja YTK:n palvelutarjonnan eroja:

Palvelut ja edut Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton työttömyyskassa Yleinen työttömyyskassa YTK
1 Maksaa ansiopäivärahaa, jos jäät työttömäksi Kyllä Kyllä
2 Maksaa vuorottelukorvausta, jos jäät vuorotteluvapaalle Kyllä Kyllä
3 Perii jäsenmaksua suhteessa palkkasi suuruuteen Kyllä (pienituloinen maksaa vähemmän, kuin suurituloinen) Ei (kiinteä, kaikille yhtä suuri jäsenmaksu)
4 Maksamasi jäsenmaksut vähennetään palkkatulosi verotuksessa Kyllä Kyllä
5 Neuvottelee työnantajaliiton kanssa työehtosopimuksen, jossa määritellään alan palkka- ja työehtojen vähimmäistasot, esim. työajat, lisät, ylityökorvaukset, lomat, lomarahat sekä sairausajan palkat Kyllä Ei
6 Toimii palkkojen ja muiden työehtojen sekä työolojen, työlakien, ja työttömyysturvan parantamiseksi Kyllä Ei
7 Valvoo, että työpaikoilla ei rikota työntekijöiden oikeuksia, lakia, työehtosopimusta tai muita sopimuksia Kyllä Ei
8 Neuvoo, jos sinulla on kysyttävää työsuhdeasioista tai työhon liittyvästa sosiaaliturvasta Kyllä Ei
9 Auttaa ratkaisemaan ongelmat työnantajan kanssa, esim. jos sinulle maksetaan liian vähän palkkaa, sinut irtisanotaan laittomasti, sairastut ja menetät työkykysi tai joudut tapaturman uhriksi Kyllä Ei
10 Valvoo etujasi YT-neuvotteluissa ja neuvottelee työpaikkasi säilymisen puolesta Kyllä Ei
11 Myöntää sinulle maksuttoman oikeusavun ja lakimiehen palvelut, jos työsuhderiitaasi ei saada sovittua työnantajasi kanssa Kyllä Ei
12 Sinulla on oikeus osallistua työpaikkallasi luottamusmiehen valintaan sekä ammattiosastosi toimintaan ja kokouksiin Kyllä Ei
13 Kouluttaa valvomaan etuja työpaikoilla Kyllä Ei
14 Saat tarvittaessa luottamusmiehen mukaan erimielisyys-, palkkaus-, työkyky- yms. neuvotteluihin Kyllä Ei

Ehdotus: Vartijaksi hyväksyminen

Voimassa olevan lain mukaan vartijaksi voidaan hyväksyä 18 vuotta, mutta ei 68 vuotta täyttänyt henkilö. Henkilön tulee olla henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva sekä rehellinen ja luotettava. Lisäksi vartijaksi pääsy edellyttää sisäasiainministeriön vahvistaman koulutuksen hyväksytyn suorituksen.

Väliaikaisen vartijakortin saa suorittamalla hyväksytysti Vartijan työn perusteet -koulutuksen. Sen tulee olla kestoltaan vähintään 40 opetustuntia. Tällä kortilla saa työskennellä väliaikaisena vartijana 4 kk / kalenterivuosi.

Vartijan koulutukseen pääsemisen edellytyksenä tulisi myös järjestää soveltuvuuskoe, missä painoarvo olisi psykologisissa testeissä.

Vakituisen vartijakortin saa suorittamalla hyväksytysti edellisen koulutuksen lisäksi Vartijan peruskurssin. Vakituisen vartijan koulutuksen tulee olla pituudeltaan vähintään 100 opetustuntia. Käytännössä Vartijan työn perusteet -koulutus on pituudeltaan 40 opetustuntia ja Vartijan peruskurssi -koulutus 60 opetustuntia.

Vakituinen vartijakortti on voimassa kerrallaan 5 vuotta ja se tulee uusia kotikunnan poliisilaitoksella.

Edellä mainitut koulutukset ovat osa laajempaa Vartijan ammattitutkintoa, mutta riittävät yhdessä vakituiseen työskentelyyn vartiointiliikkeen palveluksessa. Vartijan ammattitutkinnon suorittaminen toki lisää koulutuksen tietopuolisuutta, mutta pakollista sen suorittaminen ei alalla työskentelyn kannalta ole.

Myöskään Vartijan erityinen voimankäyttökoulutus ei ole pakollinen, joskaan koulutuksen vaativia voimankäyttövälineitä ei saa vartijana työskentelevä henkilö ilman hyväksytysti suoritettua koulutusta mukanaan kantaa.

Minimissään 100 tunnin koulutusvaatimus ei lähtökohtaisesti anna jatkuvasti muuttuvalle alalle tarvittavaa ammattitaitoa tai toimintaedellytyksiä. Vartijaksi pääsee liian helposti. Tästä seuraa se, että alalle ajautuu turhan helposti alikoulutettuja ja epäpäteviä, alalle soveltumattomia työntekijöitä, mikä valitettavan usein näkyy liian räikeinä ylilyönteinä kentällä.

Koulutusvaatimuksia tulisi alalla työskentelyn kannalta ehdottomasti kiristää. Vartijan koulutukseen pääsemisen edellytyksenä tulisi myös järjestää soveltuvuuskoe, missä painoarvo olisi psykologisissa testeissä.

Itse lähtisin rakentamaan uudistusta seuraavanlaisella tavalla:

Hyväksytyllä Vartijan työn perusteet (40h) -koulutuksella suoritettu väliaikainen vartijakortti olisi voimassa yhden vuoden. Sillä saisi työskennellä kyseisen vuoden aikana 4 kk. Tällä keinolla annettaisiin alasta kiinnostuneille henkilöille mahdollisuus tutustua työntekoon alalla ja työnantajille mahdollisuus palkata kesätyöntekijöitä määräaikaisiin työsuhteisiin. Neljän kuukauden työssäolon jälkeen oikeus työntekoon päättyisi. Mikäli henkilö haluaisi jatkaa alalla, tulisi hänen suorittaa lisäksi Vartijan peruskurssi.

Suorittamalla hyväksytysti Vartijan työn perusteet -koulutuksen lisäksi Vartijan peruskurssi (60h) -koulutuksen, saisi henkilö väliaikaisen vartijakortin, millä saisi työskennellä 4 kk / kalenterivuosi.

Vakituisen 5 vuotta voimassa olevan vartijakortin saisi vasta suorittamalla hyväksytysti Vartijan ammattitutkinnon.

Mikäli vähintään 100 opetustuntia hyväksytysti suorittanut henkilö ollessaan vartiointiliikkeen palveluksessa suorittaisi esimerkiksi oppisopimuksella Vartijan ammattitutkintoa, saisi hän työskennellä väliaikaisella vartijakortilla valmistumiseensa asti kuten vakituinen vartija. Vartijan erityisen voimankäyttökoulutuksen vaatimia voimankäyttövälineitä väliaikainen vartija ei kuitenkaan saisi mukanaan kantaa.

Mikään edellytys ei olisi suorittaa Vartijan ammattitutkintoa osissa, kuten yläpuolella hahmottelin, vaan ammattitutkintoon voisi hakeutua myös suoraan ilman työsuhdetta vartiointiliikkeeseen. Kaikki mahdolliset koulutuksen osa-alueet suoritettaisiin ammattitutkinnon yhteydessä. Kun tarvittavat vähintään 40 tai 100 opetustuntia on hyväksytysti suoritettu, voi ammattitutkintoa suorittava henkilö työskennellä vartiointiliikkeen palveluksessa väliaikaisena vartijana ehdotuksen kuvaamalla tavalla.

Ehdotuksen olisi tarkoitus koskea ainoastaan alalle kouluttautuvia uusia työntekijöitä. Sen ei olisi tarkoitus koskettaa niitä alalla jo ennestään työskenteleviä henkilöitä, jotka ovat suorittaneet hyväksytysti vähintään 100 opetustuntia. Tällaisille työntekijöille Vartijan ammattitutkinnon suorittaminen vakituisen vartijakortin edellytykseksi ei olisi pakollista, ainoastaan suositeltavaa. Näiden työntekijöiden osalta aikaisemmin suoritetut koulutusvaatimukset pysyisivät ennallaan nykyisen lain mukaisina.

Ehdotuksen tarkoitus olisi antaa alasta kiinnostuneille henkilöille mahdollisuus ensin tutustua alaan ennen lopullista päätöstä soveltuvuudesta. Tutustumisen jälkeen työntekijä ja työnantaja voisivat tehdä harkintansa mukaan ratkaisun siitä, soveltuuko henkilö alalle ja kannattaako tämän jatkokouluttautua vakituiseksi työntekijäksi. Näin myös vakituisen työntekijän tietopuolista osaamista ja ammattitaitoa saataisiin lisättyä.

Kohtuullisuus on suhteellista

Vartiointialan työehtosopimus 1.2.2011-28.2.2013:

Muun Suomen alueella 7 vuoden ikälisillä II-tason palkalla työskentelevän mm. piirivartijan tuntipalkka ilman lisiä 1.4.2012 alkaen on 10,31 € / h ja kuukausipalkka 1670 € / kk.

Kun TES:in palkkausta tarkkaillaan, voidaan ihan rehellisesti miettiä kuinka paljon näistä palkoista on varaa leikata?

Nyt kuuma puheenaihe politiikassa on eläkeiän nosto ja eläkeikää lähestyvien työntekijöiden palkan alennukset. Palkanalennuksiin pyrkivää tavoitetta perustellaan muun muassa työn tuloksellisuuden heikentymisellä.

On itsestään selvä asia, että eläkeikää lähestyvällä työntekijällä ei välttämättä ole virtaa yhtä paljon kuin voimiensa tunnossa painiskelevalla nuorella työntekijällä.

Iäkkäämmällä kentällä työskentelevällä työntekijällä hyvin todennäköisesti loppuvat paukut nopeammin kesken, eikä mitään muuta tällaiselta työntekijältä voida myöskään vaatia. Kyse on ihan puhtaasti ihmiselämän rakenteesta. Se on täysin normaalia.

Vartijaksi voidaan hyväksyä se, joka on täyttänyt 18 mutta ei 68 vuotta. Teoriassa kentällä voi työskennellä 67 vuotias piirivartija. Jokainen alaa tunteva varmasti ymmärtää, että siinä vaaditaan jo aika kovaa fyysistä- ja henkistä kuntoa. Työ kun pääsääntöisesti on yötyötä.

Eikö olisi oikeus ja kohtuus, että esimerkiksi turvallisuusalalle mahdollisesti vuosikymmeniä työpanoksensa antanut työntekijä saisi siirtyä viettämään eläkepäiviään kohtuullisessa iässä ja kohtuullisin korvauksin?

Tällä hetkellä TES:in ikälisät työntekijällä loppuvat seitsemään vuoteen.

Kun TES:in palkkausta tarkkaillaan, voidaan ihan rehellisesti miettiä kuinka paljon näistä palkoista on varaa leikata?

Olisiko tässäkin keskustelussa syytä ottaa järki käteen ja miettiä mikä oikeasti on kohtuullista ja mikä ei?